Panssarit matkalla Tallinnaan ja muuta dramaattista – Viron väestötiede täytti 30 vuotta
Kirjoitus on julkaistu Siirtolaisuus-Migration lehden numerossa 1-2/2016 (12-13).
Viron väestötiede juhli kolmea vuosikymmentään Tallinnan yliopistossa 1.6.2016 pidetyllä seminaarilla ja vastaanotolla. Tilaisuuden järjestäjinä olivat Viron Väestöntutkimuslaitos (Estonian Institute for Population Studies) sekä Viron Väestötieteen Yhdistys (Estonian Demographic Association). Lämminhenkisen tilaisuuden vastuuhenkilöinä toimivat Väestöntutkimuslaitoksen johtaja Luule Sakkeus ja saman laitoksen tutkimusprofessori Allan Puur.
Seminaarin avauspuheenvuoron piti johtaja Sakkeus. Hän totesi 1980-luvulla väestökysymyksiä pohditun monien eri tieteenalojen parissa, joten vuonna 1986 alan toimijat päättivät perustaa korkeakoulujen välisen väestöntutkimuslaitoksen (Estonian Interuniversity Population Research Centre). Teko oli varsin rohkea, suorastaan yltiöpäinen. Kannattaa muistaa, että vielä tuohon aikaan Viro oli osa Neuvostoliittoa, ja väestöntutkimus ei ollut sosialistisessa Virossa kovin korkeassa kurssissa. Päinvastoin, alan tutkijat joutuivat harrastamaan tutkimustaan muiden tieteiden sateenvarjojen alla. Niinpä ei ollut ihme, että Viron itsenäistyttyä sikäläisten väestöntutkijoiden koulutus saattoi olla psykologian, kulttuuriantropologian tai historian alalta.
Virolaiset väestötieteilijät olivat itsenäisyyden alusta alkaen mukana rakentamassa Viron valtiota omalla tärkeällä panoksellaan. He suorittivat väestönlaskentaan liittyviä perustehtäviä, loivat aktiivisella panoksellaan yhteydet ulkomaille ja toivat sitä kautta tietoa ja taitoa omaan maahansa. Erityisesti lämpimän Suomen ystävän, professori Kalev Katusin panos tässä suhteessa oli monumentaalinen.
Johtaja Sakkeus totesi heti puheensa alussa, että Suomen ja erityisesti Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen sekä Alli Paasikiven Säätiön panos virolaisen väestöntutkimuksen edistämiseksi oli käänteentekevä. Väestöliittoon kutsuttiin vierailijoiksi vuosina 1990–1992 virolaisia väestötieteilijöitä. He viettivät Suomessa 1–3 kuukautta tutustuen alan kirjallisuuteen, tutkimusmenetelmiin sekä yleensä suomalaisiin kollegoihin.
Soitin laivaterminaalista Väestöliiton eläkkeellä olevalle toimitusjohtajalle Jouko Hulkolle aamulla 1.6.2016. Alkutervehdysten jälkeen pääsin asiaan:
”Kuulepas, olen matkalla Tallinnaan viemään Suomen Väestötieteen Yhdistyksentervehdyksen virolaiselle sisarseurallemme sen täyttäessä 30 vuotta. Voinko puheessanivälittää terveiset myös Sinulta, olithan ratkaisevassa asemassa, kun virolaiset väestötieteilijät kutsuttiin Suomeen.”
”Kiitos – toki voit lähettää terveiset puolestani.”
Puolen tunnin kuluttua puhelimeni pirahti.
”Terve, Jouko täällä. Jäin miettimään niitä 1990-luvun alun vierailuja. Kävijöitä oli tosiaan Virosta 31 ja kaksi Unkarista. Ihmettelimme, kuinka suuri tiedonnälkä virolaisilla ystävillämme oli, he suorastaan ”asuivat” kirjastossamme. Eikä mennyt kuin muutama vuosi, niin ensimmäinen jo tuli tohtoriksi Helsingin yliopistosta. Hänhän oli Andres Vikat, joka väitteli vuonna 1994 perheenmuodostukseen liittyvistä tekijöistä. Ettäsanopas kaikille tutuille lämpimät terveiset”.
Seuraavaksi soitin Suomen Väestötieteen Yhdistyksen pitkäaikaiselle puheenjohtajalle, nykyiselle kunniapuheenjohtajalle Altti Majavalle. Esitin saman pyynnön kuin Jouko Hulkollekin.
”No olipas kiva kun soitit. Vie ihmeessä lämpimät terveiset. Ja muistatkos, kun järjestettiin Helsingin yliopistossa Suomen ja Viron väestötieteen seminaari elokuussa 1991. Sehän oli 19. päivä, kun venäläisten tankit vyöryivät kohti Tallinnaa, ja ystävillämme oli mieli maassa. Seuraavana päivänä olin kutsunut virolaiset ystävämme kotiini. Kuuntelimme radiosta ja televisiosta uutisia Virosta. Ja kyllä siinä riemu repesi, kun Viro julisti itsensä itsenäiseksi samana iltana. Samppanjat kaivettiin välittömästi esille ja skoolasimme Viron itsenäisyydelle. Oli se ikimuistoinen ilta ja mahtava seminaari”.
Olihan se ikimuistoinen tosiaan. Muistan itsekin, kun tankkien ollessa matkalla Tallinnaan eräät virolaiset ystävämme jo kyselivät minulta, miten saada turvapaikka Suomesta. Onneksi sellaisen järjestämiseen ei tarvinnut ryhtyä.
Suomen Väestötieteen Yhdistyksen virolaiset kumppanit elävät tiukasti ajassa ja ovat varmasti jatkossakin sisarseuransa Suomen Väestötieteen Yhdistyksen aktiivisia kanssatoimijoita pohdittaessa yhteisiä väestöhaasteita. Johtaja Luule Sakeus kiitti lahjasta sekä pyysi välittämään lämpimät kiitokset onnitteluista. Tässä tulevat.
Ismo Söderling
SVY:n johtokunnan jäsen
PS: Tervehdin päivänsankareita lyhyesti myös Siirtolaisuusinstituutin ja Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen puolesta. Välitän kummallekin Luule Sakkeuksen tervehdyksen.
Viron väestötiede juhli kolmea vuosikymmentään Tallinnan yliopistossa 1.6.2016 pidetyllä seminaarilla ja vastaanotolla. Tilaisuuden järjestäjinä olivat Viron Väestöntutkimuslaitos (Estonian Institute for Population Studies) sekä Viron Väestötieteen Yhdistys (Estonian Demographic Association). Lämminhenkisen tilaisuuden vastuuhenkilöinä toimivat Väestöntutkimuslaitoksen johtaja Luule Sakkeus ja saman laitoksen tutkimusprofessori Allan Puur.
Seminaarin avauspuheenvuoron piti johtaja Sakkeus. Hän totesi 1980-luvulla väestökysymyksiä pohditun monien eri tieteenalojen parissa, joten vuonna 1986 alan toimijat päättivät perustaa korkeakoulujen välisen väestöntutkimuslaitoksen (Estonian Interuniversity Population Research Centre). Teko oli varsin rohkea, suorastaan yltiöpäinen. Kannattaa muistaa, että vielä tuohon aikaan Viro oli osa Neuvostoliittoa, ja väestöntutkimus ei ollut sosialistisessa Virossa kovin korkeassa kurssissa. Päinvastoin, alan tutkijat joutuivat harrastamaan tutkimustaan muiden tieteiden sateenvarjojen alla. Niinpä ei ollut ihme, että Viron itsenäistyttyä sikäläisten väestöntutkijoiden koulutus saattoi olla psykologian, kulttuuriantropologian tai historian alalta.
Virolaiset väestötieteilijät olivat itsenäisyyden alusta alkaen mukana rakentamassa Viron valtiota omalla tärkeällä panoksellaan. He suorittivat väestönlaskentaan liittyviä perustehtäviä, loivat aktiivisella panoksellaan yhteydet ulkomaille ja toivat sitä kautta tietoa ja taitoa omaan maahansa. Erityisesti lämpimän Suomen ystävän, professori Kalev Katusin panos tässä suhteessa oli monumentaalinen.
Johtaja Sakkeus totesi heti puheensa alussa, että Suomen ja erityisesti Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen sekä Alli Paasikiven Säätiön panos virolaisen väestöntutkimuksen edistämiseksi oli käänteentekevä. Väestöliittoon kutsuttiin vierailijoiksi vuosina 1990–1992 virolaisia väestötieteilijöitä. He viettivät Suomessa 1–3 kuukautta tutustuen alan kirjallisuuteen, tutkimusmenetelmiin sekä yleensä suomalaisiin kollegoihin.
Soitin laivaterminaalista Väestöliiton eläkkeellä olevalle toimitusjohtajalle Jouko Hulkolle aamulla 1.6.2016. Alkutervehdysten jälkeen pääsin asiaan:
”Kuulepas, olen matkalla Tallinnaan viemään Suomen Väestötieteen Yhdistyksentervehdyksen virolaiselle sisarseurallemme sen täyttäessä 30 vuotta. Voinko puheessanivälittää terveiset myös Sinulta, olithan ratkaisevassa asemassa, kun virolaiset väestötieteilijät kutsuttiin Suomeen.”
”Kiitos – toki voit lähettää terveiset puolestani.”
Puolen tunnin kuluttua puhelimeni pirahti.
”Terve, Jouko täällä. Jäin miettimään niitä 1990-luvun alun vierailuja. Kävijöitä oli tosiaan Virosta 31 ja kaksi Unkarista. Ihmettelimme, kuinka suuri tiedonnälkä virolaisilla ystävillämme oli, he suorastaan ”asuivat” kirjastossamme. Eikä mennyt kuin muutama vuosi, niin ensimmäinen jo tuli tohtoriksi Helsingin yliopistosta. Hänhän oli Andres Vikat, joka väitteli vuonna 1994 perheenmuodostukseen liittyvistä tekijöistä. Ettäsanopas kaikille tutuille lämpimät terveiset”.
Seuraavaksi soitin Suomen Väestötieteen Yhdistyksen pitkäaikaiselle puheenjohtajalle, nykyiselle kunniapuheenjohtajalle Altti Majavalle. Esitin saman pyynnön kuin Jouko Hulkollekin.
”No olipas kiva kun soitit. Vie ihmeessä lämpimät terveiset. Ja muistatkos, kun järjestettiin Helsingin yliopistossa Suomen ja Viron väestötieteen seminaari elokuussa 1991. Sehän oli 19. päivä, kun venäläisten tankit vyöryivät kohti Tallinnaa, ja ystävillämme oli mieli maassa. Seuraavana päivänä olin kutsunut virolaiset ystävämme kotiini. Kuuntelimme radiosta ja televisiosta uutisia Virosta. Ja kyllä siinä riemu repesi, kun Viro julisti itsensä itsenäiseksi samana iltana. Samppanjat kaivettiin välittömästi esille ja skoolasimme Viron itsenäisyydelle. Oli se ikimuistoinen ilta ja mahtava seminaari”.
Olihan se ikimuistoinen tosiaan. Muistan itsekin, kun tankkien ollessa matkalla Tallinnaan eräät virolaiset ystävämme jo kyselivät minulta, miten saada turvapaikka Suomesta. Onneksi sellaisen järjestämiseen ei tarvinnut ryhtyä.
Suomen Väestötieteen Yhdistyksen virolaiset kumppanit elävät tiukasti ajassa ja ovat varmasti jatkossakin sisarseuransa Suomen Väestötieteen Yhdistyksen aktiivisia kanssatoimijoita pohdittaessa yhteisiä väestöhaasteita. Johtaja Luule Sakeus kiitti lahjasta sekä pyysi välittämään lämpimät kiitokset onnitteluista. Tässä tulevat.
Ismo Söderling
SVY:n johtokunnan jäsen
PS: Tervehdin päivänsankareita lyhyesti myös Siirtolaisuusinstituutin ja Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen puolesta. Välitän kummallekin Luule Sakkeuksen tervehdyksen.